Section 6A Citizenship Amendment Act leh National Register Citizens (NRC) thu :

 



~AstroMuon Kuki


Supreme Court ukil nga in janhi chun Section 6A Citizenship Act 1955  adihdan thutanna anabol uve.Schedule VII sung Union List entry 17 chun Citizenship thua parliament thaneidan muthei keu hilouva article 11 in jong thaneina ape e.


Section 6A in asei chu Bangladesh apat Assam 1966 masanga lutho citizenship regularised kibol ding;1966 kum'a pat 25th March 1971 sunga Assam lutho kum 10 aumjouphatle bou Citizenship amuthei bepdiu;March 25th 1971 jouva Bangladesh apat Assam lutho vang kinungsoldi akitie.


2014 kum chun Supreme Court order dungjuiyin Assam a NRC anabolleu 1.9 Million in docoment aneilou anamudoh uve.Hichelah chun 1.3 million agammi Assamese ahin adangse vang Muslim ahi.Hichejeh chun NRC abollu chu ana haisan u've.


Hiche Hindu document neilouho India citizenship a lahlut theina ding chun govt lhohkichem tah in Citizenship Amendment Act ,2019 chun passed akibollin Afghanistan,Pakistan leh Bangladesh a minority ho India a 31st December 2014 masang a pemlut ahileu India Citizenship hitheidiu Muslim ho vang hiche dateline masanga lut jongleu India Citizenship hitheilou ding akiseikit e.Hichejeh a Muslim hon hiche hi ana doudal uva ahi.


Bolla 25th March 1971 masanga Assam hung pemlut hohi India Citizenship kipeham itile India leh Pakistan kikhen jeh a victim ahijeh u ahi.25th March 1971 jouva hohi Bangladesh War jeh a victim ahijeh a nungsoldi atiu ahi(Muslim ho bou).Article 6 leh 7 hin West Pakistan apat hung pemlut ho citizenship mudidan aseiyin tua section 6A hin East Pakistan(Bangladesh )apat pemlut ho citizenship amuthei diudan aseiya ahi.Undivided India akihopkhen jouva chu India munjousea Foreigners Act 1946 hin illegal immigrants umho anavetkol a; Assam a hi illegal Migrants(Determination Tribunals Act) of 1983 in achombeh a anavekit e.


Foreigners Act noiya hin lakh ijat ham akinungsol doh theiyin hinlah Assam tribunals Act pen hin milhomcha bou Bangladesh a ana nung soldoh u've(due to burden of proof).Article 355 dungjuiya chu external aggression leh internal conflicts state khat in aneileh Central govt in avenbitna tha kipe ahin hinlah Assam gam central govt in avetkol joulou jeh uva Section 6A Citizenship Amendment Act 1955 hi parliament in Assamese ho venbitna dia ana pohdoh uva ahi.



Tua hi National Register Citizens(NRC) Assam a ahung kibolkitle Nagaland leh Manipur state in jong hiche paomepi a ahin phut tuntun kitdi ginmo ahi.Manipur a hi NRC cut-off kum 1963 ti'n tumasanga chun detolpu in anaseijin ahin.Hiche 1963 masanga chengden ho chu Indigenous leh permanent settlements tia hopkhen ding jong aseikit u've.Hichea thucheng kimanghi politics lut a ahi.Kukite hi permanent settlement category a lahlut a adang 1963 masanga khosa hohi indigenous pehdi lunggel ahi muchenthei ahe.


Foreigners,illegal immigrants leh adang dang a eingoh uva tua NRC Manipur govt in abol ijopleu amaho propaganda gui lhungdi eiho lhahsamna hung hidi ahi.Tulai vannoi galhi kinetic warfare bou hitalouva non-kinetic warfare(including electronic and information war) jong ahijeh a propaganda asemhou ilolhingsah louhel diu ahi.Chukitle,logic leh reason beihella opposed ibolkitleo illegal immigrants ahijeh uva nomlou ahiuve atikit diu ahi.Hichejeh a chu central govt in fair tah a state government involve louva NRC abolle vang Kukite'n ka opposed deh pouve ti ngaiya ahi.


Kukite jong undivided India partition jeh a tunikhoa country thum a kithecheh gam chu ihiuve.Treaty of Yandabo 1826 a chu Burma in Manipur ,Assam leh Arakan gam British khutnoiya apehdoh a First Anglo-Burmese War chu ana kichai . Chomkhat jouva British in Burma gam pumpi  atoupha a 1948 kum a  Burma in British apat chamlhatna anamua ahi.Achunga Assam gama dia India parliament in  special act asempeh banga Naga te leh eiho dia parliament in special act asemmona umlouva ahi.Ajeh chu Naga te leh eihohi Burma boundary khellah a khosa ngen ihiuva ahi.


Assam context toh Manipur context ivetle Parliament in ehsan govt dia special act asemdi vang tahsan aumhih e.Hijongle ,kukite hi across the border a jong khosa ihijeh uva Free Movement Regime vang aumjing nadia iphut jing u kullheh inte.

Ipi hile Burma gama ikhosahnaule Bangladesh gam a ikhosahnau gam India govt anople India gama dia article 368 dungjuiya alahlut theiya ahi.Tua hi NRC thua propaganda ehsante'n ahin sempan ding ahita'n thamkhat chingtheidom ute ti chu tahlangna inei uva ahi.India constitution article 5 chun inu-le-pa or pi-le-pu 19th July 1948 masanga tua ichennauva apenle India Citizenship by default a kihijeng dan aseiye.

Comments

Popular posts from this blog

Debunking Meitei Lies on the 3Three YouTube Channel owned by Meitei Chingtham, with the script read by an American youth

Rejoinder to False Allegations Against the Kuki, Allegedly Supported by Israel, China, the US, the UK, and Canada

EXPANDING THE IMPLEMENTATION OF THE LAW OF TIT FOR TAT BEYOND OUR COMMUNITY