VANNOI KISEMDAN(From science perspective)


 

βœ’ AstroMuon Kuki πŸš€πŸ›°πŸ’«

Vannoi hi 13.7 billion kum vel la "singularity" kiti apat hungki semdoh ahi. Hiche singularity sung'a chu gravity hat tah le mass simsenlou aum jeh a vannoi muntinna pohkeh (bang) ahi. Hichu big bang theory tia minvo ahi.Big bang masang'a chu Space-time jong umlou ahin;ipi um ham vang koiman ahetlou ahi.Hiche hin puodoh chu Catholic priest le physicist George Lemaitre ahi. Hetthei pen dia ahtui(egg) na hon phat le apokehna jeh khu polang sang'a asung hasat joh ji ahi. Hiche bang'a chu vannoi hung kipan ahi. Vannoi kisemtil la chu asat beh jeh a hinna jong um theilou, ima ki semthei lou ahi. Minute 5 jouvel la hydrogen hung kisem'a chujouva Helium hung kisem bep ahi. Hiche teni chu hung kisuto lhonna nisa ahin semdoh ahi. Phaat sottah jou vannoi akhangjing(expanding) phat a hung dap suh a 4.5 billion kum vel la leiset le solar system hung kisem bep ahi. 3.8 billion kum vel la leiset a hinna thei oranisms hung kisemma biology hung um doh, 2.5 million vel la mihem hung kisemma, 2 million kum vel la Africa apat mihemte hung kithejal ihiuve. Abanna Scientific revolution, agricultural revolution le Computer age ihung phat u ahi. 


Mihem te ithi thei bang uva, chung'a nisa le valpah ho'n jong thi phat leh kikhel phat aneisoh kei ahi. Vannoi hi mu thei sang'a mu theilou tamjo, eiho'n imu theilou u ahivang'a vannoi khangjing(expanding) sah hi Dark Energy ahi. Hiche hin Vannoi(observable Universe) 69% aluodim, chule eiho ei hoibit ule Nisa, Ahshi le planet ho lengmang sahlou Dark Matter hin 26% aluodim ahi. Leiset, twi le nga, damphai le damcham jouse hin 5% bou aluodim ahi. Hichu normal matter kiti ahi. 


Vannoi hi akipatna le achaina um sah chu Big bang Theory jeh ahi. Hinlah Fred Hoye in vannoi hi abul le achaina aum poun;vannoi hin kichaitih aneipoi ati. Hichu Static theory jong kiti ahi. Hijongle hichu adihlou dan khonung'a ama man ahin mudoh in, nucleosynthesis apat big bang theory apomdan joh hilchetna ahin pe e. Big bang theory hi adih dan evidence tamjeh in tuchanna chepi jing chu ahi. Albert Einstein, Newton le scientist chomchom ho'n vannoi hi achatlohpoi(static) atiu ahi. Hijeh a chu Einstein in antigravity force khat apohdoh amin COSMOLOGICAL CONSTANT ati ahi. Khonung'a vannoi achatloh(dynamic) dan ahet phat a ka hinkhoa ka bolkhel pen dia asei leu ahi. Einstein's universe a chu matter um ahivang'a motion um lou langkhat a Sitter's universe a motion um, matter vang umlou. Einstein in cosmological constant akoijeh chu gravity toh antigravity chu akijoptuo le kitohchetdi, vannoi angai bep hiding ti ahi. De Sitter's lunggel chu ahile Cosmological Constant chun vannoi achaloh sah ding asuhlet(expanding) ti ahi.Hichu tua itahsan jing u chu ahi. 



Comments

Popular posts from this blog

Debunking Meitei Lies on the 3Three YouTube Channel owned by Meitei Chingtham, with the script read by an American youth

Rejoinder to False Allegations Against the Kuki, Allegedly Supported by Israel, China, the US, the UK, and Canada

EXPANDING THE IMPLEMENTATION OF THE LAW OF TIT FOR TAT BEYOND OUR COMMUNITY